www.fallen-brothers.com Forums - Fallen Brothers Fan Service

1900-2000 sanaa. Joulutarina. Ei muita rajoituksia. Antaa palaa, Frankit.

Palautus keskiviikkona 10.12.2008 klo 20.00 mennessä.

Huomatkaa erikoispitkä aika erikoispitkän tekstin vuoksi.

Palautetta pyynnöstä.

Ensinnäkin tarina on erittäin mieltä lämmittävä ja ajatuksella kirjoitettu. Jos kaikki pikkutarinat olisi saatu ommeltua maagisesti punaisella Lost-langalla keskenään yhteen, olisi teksti ollut suorastaan liian nerokas.

Teknisesti purettuna pidin yhteinäisestä kirjoitusasusta, hyvästä rytmityksestä ja kohtuullisen onnistuneesta draaman kaaresta. Jäin hieman harmittelemaan Sydantalven tunnelmanluonnin epätasaisuutta; alussa keskityit hyvin yksityiskohtaisesti kuvaamaan tilannetta, mutta myöhemmissä tekstipätkissä detaalitaso jäi pinnallisemmaksi.
Ymmärrän sanarajoituksen asettamat haasteet sanojen käytölle, mutta tässä olisit muutamassa kohtaa voinut kirjoittaa hieman ytimekkäämmin. Samoin on ehkä hieman enemmän makuasiajuttuja, mutta itse tykkään kun proosassa käytetään sanoja "vaikkei" ja "muttei" ilmaisujan "vaikka ei" ja "mutta ei" tilalla. Kettu nuoli muniaan...

Hieno tarina, 9/10

No siis.. itkin. Mutta sinänsä se ei varmaan riitä kirjoittajalle tällä kertaa. Tarina oli loistava, jouluhenkinen mutta ei liian disneymäinen. Tykkäsin. Välillä tosin jäin miettimään jotain sanavalintoja. Tosin ne on niin henkilökohtaisia. esim "palttoo" on sanana semmoinen jota en ole tottunut kuulemaan puhekielessä mutta omalla tavallaan sopi tarinaan.

Mikaelin osuus herkisti tunteet. Jäin miettimään, että edustaako Mikael jotain henkilökohtaista kirjoittajan omasta elämästä tai haaveista. Haave omasta perheestä? vai muisto omasta isästä ja lapsuudesta? Niin tai näin. Mikael perheineen teki syvän vaikutuksen.

Olen melko pitkälti samaa mieltä Artun kanssa. Pikkutarinat on kyllä todella hyvin kirjoitettu, ja kuten Arttu sanoikin, niin jos tarinat olisi saatu punottua yhteen, oltaisiin jo aika lähellä täydellisyyttä. Tokihan lopussa "vanha mies" käy tavallaan jokaisessa tarinan vaiheessa käymässä, mutta jotain selkeää punaista lankaa kun tähän olisi saanut, niin avot. Toisaalta nykyisessäkin muodossaan lopetus on kaunis.

Itse pidin eniten Belgian tapahtumista, sillä sen lämminhenkisyyden aisti todella hyvin. Vastapainona Reittilento jätti hieman kylmäksi, lähinnä ehkä siksi etten oikein osannut samaistua hahmoihin juuri tässä tarinassa. Ei senkään tarinankerronta silti huonoa ole missään nimessä.

Paikoitellen liiallistakin yksityiskohtien selittämistä olisi mielestäni voinut hieman vähentää, ja jättää varsinaiselle tarinankerronnalle lisää tilaa. Kaikin puolin, kuten jo sanoinkin, kuitenkin oikein loistelias tarina.

8.5/10

En tiedä huomasitteko jo, mutta noi mun tarinan vanhukset näköjään tykkää teestä suhteellisen paljon... En myönnä, että tein virheen, joko ne tosiaan on teenystäviä tai sit vain seniilejä...